sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Harmaata, niin harmaata.

Aurinko kävi tässä välissä jo hieman näyttäytymässä. Tuntuu kuitenkin, että aikapäiviin ei ole ollut esillä. Harmaata kokoajan.

Jjjjaaa, tästähän päästään sitten samoissa sävyissä... Harmaisiin kankaisiin! (Huomaatteko tarinankerronan sulavuuden.)


Ai että rakastuin tähän Pehemiältä ostamaani sulkaneulokseen. Kankaiden yöstä napsuttelin itselleni pätkän. Sopii neuleeseen niin hyvin. 

Harmi vaan, että tämä Ottobren kevään naistenlehdestä (2/2015) otettu Mélange Knit -kaava oli isoa mitoitusta. Toki jokaisen itseään kunnioittavan kotiompelijan tulisi mittailla kaava ja itsensä ennenkuin alkaa ompelemaan. No, nyt kävi kuitenkin niin, että koon 40 neule oli päälläni teltta, eikä yhtään sopiva. Onneksi äitini adoptoi tämän, se istui kuin nakutettu, onneksi! Luulen että ominpäin kaventamalla olisin saanut vain tuhoa aikaan, joten parempi näin. Pahoittelen kuvassa olevia päättelemättömiä langanpätkiä. Neule vaihtoi omistajaa niin vikkelään, etten ehtinyt ottaa kuvaa täysin valmiista, tämä on "myyntikuva" äidille. :D

Ja lisäyksenä: ihan oikeasti, mulla ei taidot riitä arvioimaan sopivia väljyyksiä eri materiaaleille ja eri malleille, kun joissain vaatteissa sitten ne väljyydet on tarkoituksella suunniteltu erilaisiksi. Vielä on itselleni hyvä neule-/hupparikaava hakusessa, joten jos joku tietää seillaisen, saa huutaa HEP!


Sitten tämä poikasen teeppari. Sama kaava kuin aiemmassakin pertsapostauksessa, eli Rascal (OB 4/2013). Jostain syystä oikea hiha näyttää kuvassa lyhyemmältä. Ovat kuitenkin oikeasti samanmittaisia. Ilmettä piristämään vihreä resori. Nämä sopivat tosi kivasti yhteen pojan vihreiden farkkujen kanssa, harmi kun en ehtinyt tänään räpsäistä kuvaa niiden kanssa. Resori ja tiikeritrikoo Noshilta, musta trikoo Käpyseltä.



2 kommenttia:

  1. Sulkaneule on tosiaankin tuossa takissa aivan upea. Onnistuin itsekin tekemään samalla kaavalla itselleni neuletakin, eikä itsellekään tullut mieleen mittailla kaavaa etukäteen. Kaikki muut OB:n kaavat ovat olleet samankokoisia, joten ei tullut edes mieleen epäillä kokoa. Oma onni onnettomuudessa oli siinä, että unohdin pestä käyttämäni merinovillan etukäteen, joten kutistui onneksi hieman pesussa, mutta aika reilu on silti. Pitäisi ottautua pienentämiselle jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
  2. Myös ob:n sammalikko-legginsit on itselleni isoa mitoitusta (tai valitsin vaan liian ison koon yliarvioiden itseni).
    Harmillisinta on, että mulla olisi ollut kaksi ei-niin-kivaa neulosta harjoittelukappaletta varten, mutta enhän minä sellaisiin raaski pientä ompeluaikaani tuhlata :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. <3